Pyöräilimme mieheni Davidin kanssa Kymenvirran varrella muutamia päiviä sitten. Huomioni kiinnittyi siihen, kuinka valo ja varjot kilvan vaihtelivat polulla. Paikoitellen auringonpaiste lämmitti suloisesti matkantekoa. Varjoissa viima pääsi omiin oikeuksiinsa, ja vilu tunki takin lävitse.
Eihän auringonpaiste varjoissakaan ollut mihinkään kadonnut. Auringon edessä vain oli esteitä, jotka heijastuivat pyöräilypolullemme.
Jäin pohtimaan omaa arkea ja kristityn vaellusta vuoroin paisteessa ja vuoroin varjoissa. Ovathan molemmat todellisuutta ja siten osa elämää. Mutta vaikka varjot vaikuttavat valon säteilyyn, ne eivät sulje pois valon todellisuutta. Pyöräillessä, valon ja varjojen liikehdintää seuratessa, muistutin itseäni siitä, ettei Jumalan armon aurinko ole arjen varjojen keskellä mihinkään kadonnut. Joskus vain ympäröivät tilanteet ja haasteet hetkellisesti himmentävät Jumalan rakkauden, valon ja lämmön heijastusta.
Valon ja varjojen, ilon ja menetysten vuorovaikutusta elämässään kokenut ruotsalainen runoilija Lina Sandell (1832-1903) kutsuu meitä tutussa runossaan elämään päivän ja hetken kerrallaan. Uskomaan, että taivaallisen Isän käsi tietää parhaiten. Että saamme voiman jokaiseen hetkeen. Luottamaan, että Isä hoitaa lastaan armollaan. Ja että hän pitää lapsensa kädestä kiinni perille saakka.
Elämme varjojen maassa, jossa ajoittain saatamme epäillä Jumalan läsnäolon ja avun todellisuutta. Synti, suru ja moninaiset vastausta vaille jääneet kysymykset heijastuvat polullamme. Jumala on kuitenkin läsnä arjessamme, niin sen valossa kuin varjoissakin.
Mieleeni on painunut englantilaisen raamattukoulun opettajani miete. Hänellä oli tapana sanoa tähän tapaan – silloin, kun et näe ja koe Jumalan läsnäoloa, kenties istut hänen varjossaan. Hän sinun takanasi, ja lähempänä sinua, kuin osaat edes kuvitella.
Jumala lupaa sanassaan, että niin kuin ovat päivämme, niin on myös voimamme täällä varjojen maassa. Maassa, josta Isän käsi johtaa ”riemun maahan, päivään kirkkaimpaan.”
Klikkaa tästä Nina Åströmin kappaleeseen Päivä vain ja hetki kerrallansa