Minä olen Virpi Jinni, olen Heinolan Helluntaiseurakunnan jäsen ja osallistun seurakunnan toimintaan eri tavoin. Mieheni Ismon kanssa toimimme seurakunnan vapaaehtoistyössä perjantain elintarvikejakelussa. Olen ottanut Jeesuksen elämäni Herraksi noin 34 v sitten. Synnyin tavalliseen työläiskotiin, eikä kotona koskaan puhuttu Jumalasta mitään. Koulun eka luokalla uskovaiselta opettajalta kuulin ensimmäisen kerran Jeesuksesta, silloin alkoivat pikkutytön rukoukset, vähän vanhempana sain pienen taistelun jälkeen luvan mennä pyhäkoulun. Niistä jäi todella hyvä muisto lapsen uskosta. Rohkaise lapsia / lastenlapsia osallistumaan seurakunnan toimintaan!
No sitten tuli nuoruus ja käytiin tansseissa ja huvituksissa, tyttökaverin kanssa usein juteltiin Jumalasta. Sain kokea ihanan uskoontulon 20-vuotiaana ja sen jälkeen pari vuotta kävin seurakunnan jutuissa mukana ja elin parasta nuoruusaikaa. Valitettavasti tuttu tarina toteutui ja aloin seurustella miehen kanssa, joka ei ollut uskossa. Pikkuhiljaa minulta jäi seurakuntayhteys, löimme hynttyyt yhteen, menimme naimisiin ja saimme kolme lasta. Mieheni osoittautui alkoholistiksi ja sen myötä omakin elämäni meni sekaisin.
Odotin kovasti vuoden -84 kesälomaa, odotin ja olin ihan rikki – rukoilin, että jos Jumala rakastat minua vielä niin lähetä nyt joku uskovainen kotiini. Jumala kuuli ja vastasi. Kahden viikon päästä uskovainen romaaniveli tuli meille. Hänen äitinsä asui samassa talossa. Siellä kotona polvistuin ja veli rukoili puolestani. Se oli mahtava hetki, kun sain uudestaan lähteä seuraamaan Jeesusta.
Kuukauden ajan tämä veli kävi meillä, soitti kitaraa ja rukoili kanssani. Lasten isän kanssa avioliitto päättyi mahdottomuuteen. Myöhemmin avioiduin uskovan miehen kanssa ja tämä liitto on kestänyt jo 20 vuotta. Paljon on elämääni mahtunut iloja ja suruja, mutta Jumala on ollut kanssani joka päivä. Jeesus on antanut sisimpään todellisen rauhan. Siunausta sinulle, joka luet tämän tekstin ja haluan vielä sanoa, että kannattaa todella tutustua Jeesukseen.
Virpi Jinni
