SANOJA SINULLE Hei, minun nimeni on Ismo Jinni, olen Heinolan Helluntaiseurakunnan jäsen ja olen nyt korona aikana vastannut perjantain elintarvikejakelusta. Synnyin Helsingissä 60 vuotta sitten, mutta äitini ei pystynyt huolehtimaan minusta, joten jouduin lastenkotiin. Sieltä isän äiti haki minut jossain vaiheessa pois. Lapsuus oli vähän karua, mutta he kuitenkin huolehtivat minusta parhaansa mukaan. Teinivuosina elämä …
Kasvoin perheessä, jossa isä kävi töissä ja äiti hoiti meitä viittä lasta. Jumala puuttui asioihimme niin, että isä sairastui eikä voinut enää mennä satamaan töihin. Muutimme Mikkelistä Lahteen, jossa asui lähisukulaisiamme. He olivat tulleet uskoon ja pyysivät myös vanhempiani hengelliseen kokoukseen. Kun isä ja äiti eivät enää kehdanneet kieltäytyä, he suostuivat lähtemään. Kokoussarja kesti viikon …
Näihin aikoihin tuuli repii viimeisetkin lehdet puista. Värikkäitä lehtiä onkin jo haravoitu ja kerätty pois pihoista ja puistoista viikkojen ajan. Olen usein ajatellut ja joskus tästä maininnutkin: Ajattelepa, jos asia hoituisi niin, että vain odottaisimme, kun tuuli kerää lehdet sopiviin kasoihin ja vähän lisää odottamalla tuuli vielä työntäisi lehdet jätesäkkeihin ja jopa solmisi säkin suut …
JUMALAN HUOLENPITO Minä synnyin vuonna -66 toukokuisena päivänä. Perheeni koostui äidistä, isästä ja isoveljestä. Lapsuuteni oli välillä hyvää, mutta oli myös varjopuolia. Isä käytti alkoholia ja sen myötä tuli väkivaltaiseksi. Saimme elää pelossa ja mennä monesti metsään piiloon, ettei mitään ikävää tapahtuisi. Vanhemmat eivät siis olleet mitenkään uskovaisia, mutta onneksi mummoni puhui minulle jonkun verran …
NÄIN MINÄ TULIN USKOON Tulin uskoon kuusi ja puoli vuotta sitten Espanjassa. Olimme muuttaneet sinne lasten kanssa vajaa vuosi aiemmin. Alkuvaiheet Espanjassa olivat raskaita, mutta kevennystä vaikeuksien keskelle toivat viikoittaiset Turistikirkon pitämät nuortenillat, joihin nuorimmaiseni halusi mennä. Minuakin pyydettiin kahville, kun saattelin pojan perjantaisin nuorteniltaan ja huomasin odottavani kovasti jo alkuviikosta pääsemistä sinne. Lapsuudenkodissani äiti …
Voi hyvänen aika sentään, kuinka aika rientää. Takana on ihana kesä ja saamme nauttia jo upeasta syksystä. Voi kuinka meitä on hellitty auringolla ja lämmöllä, vaikka kalenteri näyttää jo lokakuuta. Olen pyrkinyt oikein tankkaamaan valoa varastoon. Arjen rutiinit pyörivät ja viikot seuraavat toisiaan. Seurakunnassa säännölliset toiminnot jatkuvat melkein kuin ennenkin, tosin koronaan liittyvät turvatoimet näkyvät …
IHMISARVO Mikä on ihminen? Eläinlajiko muiden eläinten joukossa? Syntynyt sattuman tuloksena jonkinlaisen evoluution lopputuotteena? Syntynyt Mansikin kaltaiseksi tuotantoeläimeksi, tahkoamaan rahaa yhteiskunnan eliitille? Entä sitten kun edessä on vanhuus ja sairaudet, se pelätty dementoituminen? Siis määritelläänkö ihmisen arvo sen mukaan mitä hän kykenee tuottamaan, ja miten pitämään yllä tätä uppoavaa laivaa, jota myös yhteiskunnaksi kutsutaan? Mikä …
Tämän kummallisen kevään ja kesän jälkeen on koittanut aika jäädä kesälomalle. Normaalisti olen tässä vaiheessa väsynyt, mutta onnellinen erilaisten leirien jälkeen. Tänä vuonna koronaan liittyvien syiden takia, jäivät leirit väliin. Harmi, sillä voisi sanoa, että leireillä vietetty aika on monella tavoin ihmisen parasta aikaa. Minulla on paljon ihania muistoja leireiltä, sekä leiriläisenä, että ohjaajana mahtavien …
Kuva: David Dahlen Istahdimme Davidin kanssa jälleen virran varrelle muutama päivä sitten. Puiden katveessa saimme seuraksemme linnun. Iloisesti liverrellen se hypähti veneen laidalle. Mietin, millainen lienee ollut linnun perspektiivi koivujen suojasta Kymenvirralle. Kun puhumme lintuperspektiivistä arkikielessä, tarkoitamme laajempaa, panoraaman kaltaista yleisnäköalaa. Lintuperspektiivi antaa näkökulmia tilanteeseen, joita maan tasosta on vaikeampi hahmottaa. Kuvaannollisesti, linnun tavoin siiville …
