Muutama viikko sitten oli taas se aika vuodesta, kun uusien eskarilaisten ja ekaluokkalaisten uudet reput keikkuivat reippaasti selässä. Reppuja oli monenvärisiä ja mallisia, kullakin juuri se oma ja mieleinen, selkään sopiva. Nämä pienet koulutiensä aloittaneet eivät suinkaan ole ainoita, jotka kulkevat reppu selässä. Keskustelin viime viikolla yhdestä syksyn tulevasta koulutuksesta. Koulutuksen järjestäjä oli huolissaan […]
Ullan matkassa 13/2025 Read More »
Tänään sormet eivät juokse näppäimistöllä, kuten tavallisesti. Ne pysähtyvät miettimään, kuinka kirjoittaa. Miten etsiä sanoja, jotka kuvailisivat tekstiä nimeltä Ullan matkassa. Voisin toki kirjoittaa, vaikka mistä. Mutta jos edes jotenkin aidosti avaan matkaa tänään, niin sanat takkuavat. Surun kohtaaminen ja käsittely Olin viikonlopun opettamassa surun kohtaamisesta ja käsittelystä. Oma suru pysyi taka-alalla, niin kuin toki
Ullan matkassa 9/2025 Read More »
Palmusunnuntaina ajelin aamuiselta virtapyrähdykseltä pyörällä kotiin kauniissa auringonpaisteessa. Linnut lauloivat. Liput liehuivat salossa. En muistanutkaan pyöräillessäni, että palmusunnuntai oli Suomessa liputuspäivä. Piti kotona ihan tarkistaa kalenterista. Liputuspäivä kuninkaalle? Kalenteri muistutti, ettei liputus tapahtunut palmusunnuntain kunniaksi. Toki tärkeän asian edestä sinivalkoinen lippu lepatteli taivaan sineä ja valkoisia pilven hattaroita vasten. Demokraattisessa yhteiskunnassa oli jälleen etuoikeus valita
Ullan matkassa 8/2025 Read More »
Eilen seurasin ilahduttavaa esitystä Heinolan jäähallilla. Taitoluistelijat pienestä suurempaan viilettivät jäällä, välillä henkeä salpaavan upeasti. Ihmettelin, ihailin ja nautin. Ennen puoliaikaa jäälle ilmaantui joukko hyvin erilaisia, eri-ikäisiä ja eritaitoisia luistelijoita. He tulivat yhtenä ryhmänä yleisön eteen teemaan sopivissa asuissaan. Muutama pienempi luisteli hitaasti ja epävarmoin ottein. Pari pientä kompastui ja kaatui jäälle. Muutamaa pienempää luistelijaa
Ullan matkassa 7/2025 Read More »
Eräs ystäväni lapsuusvuosilta lähestyy elämän ja kuoleman rajaa, viimeistä virtaa. Hän pelkää, sillä virran tällä puolella on tykkipatteristo tulittamassa valheita siitä, että hän ei kelpaa Jumalalle. Että armo ei kuitenkaan riitä. Ystäväni on elänyt nuoresta saakka Jeesuksen ristin työhön turvaten. Nyt, viimeisellä virralla, hauraana ja voimat vähäisenä, hänen uskonsa horjuu. Mieli on väsynyt, kehon voimat
Ullan matkassa 6/2025 Read More »
Kello on jo 1.28 ja minä valvon kipujen takia. Mietin eivätkö nämä kivut lopu ikinä? Toisaalta minä olen luvannut tyytyä Jumalan tahtoon ja olen kaikesta huolimatta kiitollinen Jumalalle kaikesta hyvästä mitä Hän on antanut minulle ja tulee antamaan. Minusta tuntuu, että ehkä se on juuri tällaista, luottaa täysin Jumalan armoon ja Hänen hyvyyteensä. Ehkä Jumala
Aira – kiitos Jumalalle kaikesta Read More »
Sana Jouluksi ”Me käymme joulun viettohon taas kuusin kynttilöin…” ja ”Rauhaa, vain rauhaa, kellot ne soi…” Näin lauletaan tutuissa joululauluissa. ”Älkää pelätkö, minä ilmoitan teille suuren ilosanoman: teille on syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus Herra”, oli enkelin ilmoitus paimenille kedolla. Sinne arkisen työn keskelle, yön pimeyteen loisti valo, Kristus, hän maailman valo, oli tullut maailmaan.
Matti-papin Joulutervehdys Read More »
Oli varhainen aamu ja kävelin tien yli postilaatikolle hakemaan postia. Ajattelin siinä, että miten eläisin tämän päivän, jos tietäisin, että päivä olisi elämäni viimeinen. Suuntasin katseeni taivaalle, joka oli aamun hämärässä pilvien peitossa. Ajatukseni siirtyivät Aabrahamiin, jonka Jumala vei ulos katselemaan tähtiä. Jumala sanoi Aabrahamille: ”Katso taivaalle ja lue tähdet, jos ne taidat lukea, niin
Puuttuuko sinulta yksi – ja sen ohessa kaikki? Read More »
Olen Mirjami Puska 61 v. syntynyt Pohjanmaalla, Kurikas. Kasvoin pienellä maatilalla. Perheeseen kuului isän ja äidin lisäksi minua 7 vuotta vanhempi sisko. Elämä oli niukkaa, mutta emme toki nälkää koskaan nähneet. Vekseleitä erääntyviin laskuihin kirjoitettiin toki useasti, sen muistan, sillä isän alati pahentuva alkoholismi nakersi toimeentuloa ja johti henkiseen alennustilaan koko perheen. Isäni oli toki
Minun tarinani Mirjami Puska (osa 2) Read More »
Olen uskovan kodin lapsi. Pienenä istua napotin seuroissa ja kuuntelin innolla puhujaa. Laulut olivat ihania. Tunnelma oli kihelmöivä ja tupa oli täynnä kyläläisiä. Äitini oli taas pistäny parastaan; tillimunaleivät tuoksuivat tarjottimilla ja banaanikakku odotti korkkaajaa. Minä konttasin tuvan pöydän alle, kun puhujan ääni alkoi nousta. Ymmärrin, että minun isäänikin suurempi Isä on olemas. Hänen nimi
Minun tarinani Mirjami Puska (osa 1) Read More »